keskiviikko 21. maaliskuuta 2012


Täällä on menossa pakkaushommat. Yksi asia johti toisen kautta kolmanteen ja suuntana on nyt kaupunki. Hirvittää, jännittää, ihastuttaa, hihkututtaa!

20 kommenttia:

  1. Ooh! Muakin jännittää....Tahtoisin niin tietää.

    Ihana sarja tämä, ja huiput kengät!

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  3. Hui, jännää! Lienet kuitenkin täynnä positiivista energiaa! Tsemppiä pakkauspuuhiin.

    VastaaPoista
  4. ;D ihana hihkutus. jännittävää tosiaan mitä tuleman pitää. tsemppiä pakkailuihin!

    VastaaPoista
  5. Onnea hyvälle päätökselle ja anna ajan
    viedä .Kaikki järjestyy kyllä.

    maria

    VastaaPoista
  6. Hui, tarttui ihan tuo hirvitys, jännitys, ihastus :) Tsemppiä muuttoon! Tuntuu kyllä, että olet kaikesta kuitenkin positiivisesti innoissasi?

    VastaaPoista
  7. Hihkututtaa nyt täälläkin. Kuulostaa siltä, että olet ihan innoissasi, niinpä minäkin. Tsemppiä pakkauspuuhiin. Kengät on hirmu kauniit ja haikeet.

    VastaaPoista
  8. :)


    (miksi tämä on näin pikkuista tekstiä täällä? vai onko mulla asetukset väärin?)

    VastaaPoista
  9. Oih, siis pappila jää menneisyyteen sitten. Muuttovoimia!

    VastaaPoista
  10. Muuttojeesaus edelleen voimassa :) Pidän peukkuja että löytyy just se hyvä asunto!

    VastaaPoista
  11. Oho, olipa yllätys! Hauskaa muuttoa kuitenkin, toivottavasti saadaan tulla muuttokuorman mukana. :)

    Minullakin on alkukuopissa oleva blogi nyt, tervetuloa kylään!

    P.S. Minullakin näkyy nykyään superpienellä fontilla nämä kommentit.

    VastaaPoista
  12. Ihanaa kun sulla hihkututtaa :) Vaikka mua ei yhtään kaduta lyhyt tukka, tuo sun nutturainen saa aikaan hiustenkasvatushaaveita!

    VastaaPoista
  13. ihania kuvia : ) multa kans muuttovoimia! ;; D

    lauantaimurhetytto.blogspot.com

    VastaaPoista
  14. Onnea tulevaan! Varmasti jotakin hyvää luvassa!

    VastaaPoista
  15. Hei vaan!

    Kiitos viesteistänne :)

    Ihan hurjaahan tämä on, olen kyllä niin maalainen ja vähän vaikealta tuntuu nyt jättää tämä elämä. Mutta toivottavasti vain hetkeksi. Koetan silti ottaa uuden vastaan positiivisesti vaikka se vastahakoiselta nyt tuntuukin.

    Meidän vuokraisäntäperhe muuttaa takaisin pappilaan, joten uusia asukkeja ei tarvita :)

    VastaaPoista
  16. Minja! Huomaatko, en osannut kirjoittaa muuta kuin nimesi. Olet ajatuksissani, sinä ja perheesi. Voiko joku sanoa muuta, kuin että elämä vie! Teen uimakoululaisten kanssa aina vedessä virtaa. Se on veden vastuksen koettelua ja sellainen mukava leikki, mutta sanon aina, että Nyt virta vie meitä! Ja sitten käännytään välillä vastavirtaan ja tunnetaan sen raskas voima. Ja sitten kun vaan pusketaan sitkeästi, virta kääntyy taas hyväksi. Ja aina välillä hypätään virran vietäviksi. Yks kaks KOLME!

    Mitä tahansa, älä katoa minulta, toivon.
    Itkettää, haikeus, vaikka haluan uskoa, että takana on sentään jo päättämisen vaikeus.
    Ja näetkö, saat meiltä täältä rutkasti lämpöä muuttokuormaasi. Me lukijasi halutaan puhkua myötätuulta ja uskoa tulevaan!

    Minä olen suht aina asunut kaupungissa. Luulen, että sieluni on maalaisen? En tiedä. Kaupunkejakin on niin moneksi. Ulkonäköni ainakin on "juntin":). Voi taivas, likainen toppatakki ja saappaat nytkin jo monena päivänä, vaikka ollaan liikuttu ihan kaupunkimme ytimessä. Siinä sinä ainakin pistät heti paremmaksi, sinä ja moni muu, joka tuntee maaseudun kaupunkia rakkaammaksi.

    Tärkeää on ´pitää oma polkusi. Ja lasten rauha, että he näkee, että äiti jaksaa etsiä uutta turvaa ja uskoo, että hyvä voittaa.

    Onnea.

    VastaaPoista
  17. Joola <3 Tuli itku. Osaat aina kirjoittaa ne oikeat sanat.
    En aio kadottaa sinua, päinvastoin, voi olla että nähdään ihan pian ;) Ja arvaa vaan, olen yrittänyt kirjoittaa sinulle, kirjoittanutkin, mutta tuntuu ettei loppua näy. Ehkä haluan vain puhua nyt kasvotusten. Lukea jaksan, mutta kirjoittaminen on jotenkin nyt hankalaa.

    VastaaPoista
  18. Onnea uuden ja jännän edessä!

    VastaaPoista